Bissehuvvon áhpehisvuohta

Aborta definišuvdna: ”Go áhpehisvuohta loahpahuvvo dahje bissehuvvo ovdal go ohki sáhttá eallit olggobealde eatnieallaga.” (Aschehoug & Gyldendals store Norske Leksikon).

Aborta čađahuvvo buohcciviesus ja lea nuvttá jus dus lea norgga personnummir. Dus geas ii leat norgga personnummir maid vejolaš čađahit aborta. Don sáhttát váldit oktavuođa Amathea Vuođđudusan jus háliidat eanet dieđuid lagamus buohcciviesu birra dahje aborta birra persovnnaide geain ii leat norgga personnummir. Dábálaš práksis lea mannat buohccivissui guktii, vuosttas háve álgoiskamii, das maŋŋá čuohpadeapmai.

Áhpehisdililoahpaheami láhka addá nissonolbmuid rievtti iešmearriduvvon abortii ovdal go 12. áhpehisvuođavahku lea dievvan. Maŋŋá dan de ferte nissonolmmoš ohccat ovtta lávdegottis, ja dat árvvoštallá medisiinnalaš, psykalaš, sosiála ja árbe dilálašvuođa. Mearrádus dahku ovttasráđis nissonolbmun. Maŋŋá 18. áhpehisvuođavahku fertejit hui duođalaš ákkat jus galgá beassat čađahit aborta.

Aborta lea eará namahus áhpehisvuođa boatkaneapmai.

Sirrejuvvo gaskal:

  • Cuovkaneapmi (Abortus spontanes): Áhpehisvuohta loahpahuvvo iešalddis.
  • Hárdálas aborta (Abortus provocatus): Áhpehisvuohta bissehuvvo čuohpademin dahje dalkasin.

Cuovkaneapmi: 

Cuovkaneapmi lea go áhpehisvuohta iešalddis loahpahuvvo. 10-25 % buot álggahuvvon áhpehisvuođain loahpahuvvot cuovkaneamin, ja danin ii leat eahpedábálaš ahte nissonolmmoš vásiha dán oktii dahje eanet gerddiid su šattolaš agis. Eanaš cuovkaneamit dáhpáhuvvet ovdal guoktenuppelogát áhpehusvuođavahku. Sivva cuovkaneapmai lea dábálaččat ahte lea juoidá boastut ogin, dahje ahte ohki ii leat ealaskas.

Hárdálas aborta: 

Kirurgalaš aborta

Kirurgalaš aborta mielddisbuktá ovtta beaivvi buohcciviesus. Čuohpadeapmi bistá moadde minuhtta, ja čađahuvvo narkosa ja báikkálašjamiheami vuolde. Dábálaččat beassá nissonolmmoš mannat ruoktut seamma beaivvi. Čuohpadeami vuolde viiddiduvvo goaŧŧočottakanála cinná čađa, ja eatniheagga sisdoallo njammo olggos.

Medisiinnalaš aborta

Áhpehisvuođabotkejupmi sáhttá čađahuvvot medisiinnalaš divššun (medisiinnalaš aborta). Nissonolmmoš oažžu dalle tableahttaid buohcciviesus (vuosttas beaivvi), dan maŋŋá manná son ruoktut ovdalgo fas manná buohccivissui (goalmmát beaivvi). Dalle bidjo tableahta cinná sisa. Dát dagaha ahte eatniheagga čárvehuvvo. Gaskal 4 ja 6 diimmu maŋŋá cuovkana ohki. Dán áigodagas lea nissonolmmoš buohcciviesus.

Ovdal čađahuvvui medisiinnalaš aborta ovdal 9. áhpehisvuođavahkku dievai (63 beaivvi dassái go lei maŋemuš mánnodávdda vuosttas beaivi), muhto eanaš buohcciviesuin čađahuvvo dál medisiinnalaš aborta maid maŋŋá dán áigemuttu. Medisiinnalaš aborta dáhpáhuvva narkosa haga, muhto nissonolmmoš oažžu dalkasiid bakčasiid vuostá.

Liŋkat

Abortaláhka

Abortalága birra – Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta gihpa/bagadus.

Dutnje guhte árvvoštalat aborta – Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta gihpa/bagadus.

Rutiinnat áhpehisvuođabotkejumi oktavuođas – Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta gihpa/bagadus.

Hála bagadeddjiin telefovnnas 815 32 005
dahje válde oktavuohta Chattas neahttasiidus amathea.no (árgabeivviin tii 08.00 - 20.00)