Mu muitalus

Mo boahtá eallin šaddát lea niehku maid olmmoš dávjá niegada. Dan dáhkken ain juo vis mun. Mus ledje plánat álgit joatkaskuvlii ja mun niegadin šaddat vuoktačuohppin, muhto álggus áigun eallit eallima ja leat nuorra. Fáhkestága jorggihii buot – mun ledjen 15 jahkasaš ja áhpeheapmi!

Mun in lean goassege leamaš nugo buot earát. Mun ja mu stuorra ustitjoavku dagaimet ollu suohtasiid fárrulagaid, ja mii festiimetja návddašeimmet dili 10. luohkkás. Fárga lei geasseluopmu, ja mii illudeimmet buohkat lotkas geassái. Muhto nu álki ii beassan leat.

Mus lei irgi gii lei 18 jagi boaris, ja moai leimme leamaš fárrulága muhtin áiggi. Seksa lei oassi munno gaskavuođas, danin mun álgen geavahit p-boaimmuid. Ovdal go álgen p-boaimmuin ledjen álo jeavddaheapme, muhto boaimmuin ii lean goassege diet váttisvuohta. Nu ahte dan beaivvi go dat áigi nogai, de ballagohten.

Vihta beaivvi manne, ja mun mearridin dahkat áhpehisvuođa iskkusa! Mun ledjen mu irggi mielde ja ledjen nu balus ahte čoavji bavččastii. Son geahččai bohtosa vuostažin, modjái la dajai ahte mun lean áhpeheapmi. Mun in áibbas ádde manne son modjái. Mun ledjen áibbas lápmajuvvon. Maid dagan? Mojit maid jávke johtilit irggis. Go son viimmat áddii mii lei dáhpáhuvvan, de son oaččui šohkka. Son manai olggus? Dajai son dárbbašii okto leat ja áiggi smiehttat veháš.

Daid maŋit beivviid mun jurddašin ollu. Mo sáhttii dát dáhpáhuvvat munnje? Mun dihten ahte muhtomin ledjen álkástallan p-boaimmun, muhto jurddašin ahte dát ii boađe dáhpáhuvvat munnje! Mun dovden ahte darbbašin hállat geainna nu. Vuosttas geasa muitalin lei son gii lea naitalan mu vieljjan. Sutnje dovden ahte sáhttán dadjat buot maid smihten ja dovden, ja ahte son áddii ja doarjjui mu. Muhto lei áibbas eará mu vieljjan.

Son nu suhtai ja ii čiegadan ahte okta mánná boahtá bilidit mu eallima, ja rievdadit buot vejolašvuođaid mat vurde mu. Dat lei unohas gullat, danin go mun dihten ahte lea ollu duohtavuohta das maid dajai. Muhto dan seammás dovden ahte mus badjánii nággárvuohta, ja mun suhten sutnje gii áiggui gohččut munnje maid mun galggan dahkat.

Mu áhčči lei ovtta daid maŋámuččaid searvvis gii oaččui diehtit. Mun nu ballen muitalit dan suntje. Loahpas mun dusten. Son ii diehtán áibbas mo galgá láhtet, nu ahte son álgigođii vázzit ovddas maŋás orrunlanjas. Mun fuomášin ahte son lei behtohállan. Muhto son ii suhtan dego mielaheapmi nugo ledjen ballan. Ja maŋŋá go leimma háleštan muhtin áiggi, de dajai son ahte son áiggui doarjut mu váikko maid mun váljen dahkkat.

Mun ja mu irgi ságastalaime ollu dan birra ahte maid moai dál dahke. Ii goabbáge munnos lean plánen šaddat váhnen. Son háliidii ahte mun galgen váldit áborta, ja dajai ahte son ii lean man ge láhkai gearggus šaddat áhččin. Mun jurddašin veháš adopšuvdna birra, mu mielas orui dat buoret čoavddus. Muhto adopšuvdnii ii lean son vehášge mielas. Nu mihtilmas! Son ii háliidan ieš šaddat áhččin, muhto ii áigun lihká earáde addit vejolašvuođa. Moai hálaime ollu dan birra, ja loahppalaččat ledjen mun gii váljejin – mu válga.

Dearvuođat Cecilies, pasienta Amathea Vuođđudusas