Fatima muitalus

Mun in sáhttán rihkut lohpádusa maid ledjen addán mu boahteáigásaš isidii Tyrkias. Dán áigun muitalit Akselii go leimma guovttá, ja das maŋŋá botket buot oktavuođa sutnje. Dalle dáhpáhuvai! Moai čieruime ja buorresteimme earrudearvuođaid – ja de masiime kontrolla dovdduid badjel.

Mun lean riegádan ja bajásšaddan Norggas, muhto mu bearaš lea eret Tyrkias. Mii leat muslimat. Mu boahteáigásaš isit orru Tyrkias dassážii go moai náitaletne. Munno váhnemat dovdet guđetguoibmáset bures, ja dattetge dihtet ahte moai bohte heivet bures fárrulága. Dassážii go letne geargusat náittusdillái ean oačču dahkat oktavuođaid earáiguin. Dát lohpádus lea hui stuorra gudni doallat bearrašii gaskkas. Min bearaš lea lieggasit čatnon oktii ja mis lea stuorra ovdamoraš guđetguoibmáset.

Dál vázzán 1. luohkkás joatkaskuvllas. Skuvllas leat mus skihpárat geaiguin sáhttan ságastit váikko man birra. Maŋŋá skuvllaáiggi lean dábálaččat ruovttus. Muhtomin lea mus áigi leat ovttas nieidaskihpárin maŋŋil skuvllaáiggi. Muhtin dákkár maŋŋelgaskabeaivvi deaivvan mun Aksela. Son lea skibir mu nieidaskihpára vieljjan ja lea 19 jagi boaris. Moai lihkujetne nubbi nuppi, ja dovddan ahte sutnje sáhtašin ráhkásmuvvat. Čájehuvvai ahte Akselis leat seamma dovddut munnje. Čavčča mielde maid deaivvadetne dávjá mu nieidaskihpára luhte. Dát gárra ráhkasnuvvan dovdu šattai hui váttis munnje, ja mun dihten ahte ferten botket oktavuođa sutnje. Muhto dat šattai olu váttát og ledjen jáhkkán. Dan eahkeda go galgen hállat sutnje dan birra, de munno dovddut válde buot kontrolla.

Čuvvovaš beaivvit ledje hui váddá munnje. Ráhkesvuođamoraš lei ilgat, muhto ballu makkár vaikkuhusat munno maŋemuš deaivvadeamis sáhttet leat lei ain vearrát. Go mánnodávda ii šat boahtán ja áhpehis iskkus čájehii positiiva bohtosa de gahčai mu máilbmi čoahkái. Mu bearašis lea stuorra árvu tyrkálaš birrasis. Jus mu áhpehisvuohta ”oaidná beaivečuovgga”, mii de boahtá dáhpáhuvvat midjiiguin? Mun dieđán muitaluisad nissonolbmuid birra geat leat massán bearráša maŋŋá go leat gartan áhpeheapmin olggubealde náittusdili. Oažžundihtii ruovttuluotta respeavtta ja dohkeheami fertii bearaš jorgalit sealggi nieiddaset. Čađahit aborta čihkusis livčče muhtinláhkai čoavdán mu váttisvuođa. Muhto ii livčče mu oskui heivin. Áidna geainna sáhtten háleštit lei Aksel.

Čiegusvuođas moai deaivvadeimme. Go gulai mu áhpehisvuođa birra, de son jáskodii ja oaččui veháš ahkedis miela. Aksel áddii ahte dát lea válga gaskal oažžut máná ja ii oažžut máná. Son dajai ahte son áigu leat dás mu doarjan váikko mo dal de leažža, ja ahte moai sáhtte fárret oktii. Lei hui buorre gullat su dadjat dan. Justa dalle in lean nu okto dan váttes dilis. Dan seammas dihten ahte váikkuhusat jus váljen nie sáhttet mielddisbuktit eambo morraša ja bakčasa go dan maid mun nágodan guoddit. Lei go duođaid nu ahte fertejin váljet gaskal mu bearraša ja máná? Aksel evttohii ahte moai sáhtte ságastallat dearvvašvuođadivššárin nuoraid dearvvašvuođastašuvnnas. Mu mielas lei buorre jurdda, muhto moai ean sáhttán oidnot fárrulága, nu ahte fertiime mannat kántuvrii oktonasat.

Jođus ruoktut bussin dovden ahte ledjen guorus ja hui váiban. Mo galgen gávdnat rivttes čovdosa? Dábálaččat mii čoahkanat bearrašin go galgat váldit dehálaš mearrádusaid. Ii leat okto lea oadjebas dalle. Mu válga boahtá guoskat ollusiidda ja mun galggan dan dahkkat okto. Vuosttas háve mu eallimis in duostan jearrat veahki iežan bearrašis.

Dearvuođat Fatmas, pasienta Amathea Vuođđudusas